Ritarikunnan historia

Historiallinen tausta

Ritarikunnan nimi kunnioittaa Konstantinus Suuren, Rooman ensimmäisen kristityn keisarin, ja hänen äitinsä, pyhimykseksi julistetun Helenan muistoa ja perinnettä.

Konstantinus Suuren ritarien historia alkaa Milviuksen sillan taistelusta 28.10.312, jossa Konstantinus voitti Roomassa hallinneen Maxentiuksen. Ennen taistelua joukko sotilaita vannoi Konstantinukselle ja hänen lipulleen uskollisuudenvalan kunnian, rohkeuden ja muiden palvelemisen nimessä. Nämä ritarit suojelivat joukkojen edessä Konstantinuksen lippua voitokkaassa taistelussa.

Vaikka ritarikunnan historialla on kristilliset juuret, jäseniä on nykyisin monista uskontokunnista ja kansallisuuksista. He kaikki kannattavat sekä haluavat puolustaa ja vaalia samoja ihanteita kuin Konstantinuksen ensimmäiset ritarit.

Konstantinus Suuri

Konstantinus Suuri oli Rooman keisari 306 – 337. Hän teki kristinuskosta Rooman valtakunnan uskonnon, lopetti kristittyjen vainot ja palautti kirkoilta takavarikoidun omaisuuden. Konstantinus siirsi Itä-Roomaan valtakunnan pääkaupungin, joka nimettiin hänen mukaansa Konstantinopoliksi.

Pyhä Helena

Pyhä Helena eli noin 257 – 328. Hänellä oli huomattava vaikutus poikaansa Konstantinukseen ja oletettavasti myös tämän uskonnolliseen politiikkaan. Legenda kertoo Helenan löytäneen Jeesuksen ristin pyhiinvaellusmatkallaan Palestiinaan. Niin ortodoksit kuin roomalaiskatolisetkin ovat kanonisoineet Helenan pyhimykseksi.